Tietoa kobudosta

26.7.2022

Kobudo - "vanha kamppailutaidon tie"

Lajia kutsutaan Okinawan kobudoksi. Se on pitkän historian omaava kamppailulaji, jossa harjoitellaan erilaisilla aseilla tai aseena käytettävillä käyttöesineillä. Sen syntysija on Okinawa, saari joka kuuluu nykyisin Japaniin. Kobudo on ollut alun perin osa karateharjoittelua, mutta se hiipui ja hävisi monin paikoin karatekouluista karaten modernisoituessa. Sittemmin taitoa vaalineet opettajat eriyttivät Okinawan kobudon omaksi lajikseen. Aseetonta karatea ja aseellista kobudoa voidaan harjoitella toisistaan erillään, mutta niiden harjoittelu yhdessä tukee toinen toistaan.

Kuten karatessa, myös kobudossa harjoittelun kulmakivet ovat kihon eli yksin tehtävät perustekniikkaharjoitteet, kumite eli parin tai useamman harjoitusvastustajan kanssa tehtävät kamppailuharjoitteet sekä kata ja kata-bunkai. Katat ovat liikesarjoja, jotka ovat kulkeneet kirjoittamattomana perintötietona jopa satoja vuosia sukupolvelta toiselle. Bunkait ovat puolestaan katoihin "piilotettuja" käytännön sovelluksia, joita harjoitellaan harjoitusvastustajan tai - vastustajien kanssa.

Alkujaan aseharjoittelulla on varauduttu puolustautumaan vakavaa väkivallan uhkaa vastaan. Tässä ajassa sillä ei monestakaan syystä voida katsoa olevan suoranaista itsepuolustuksellista käyttöä. Perinteisillä aseilla harjoittelu kuitenkin opettaa perusperiaatteita, jotka soveltuvat tarpeen tullen, minkä tahansa sopivan esineen käyttöön apuvälineenä itsensä suojelussa, jos niin ikävään tilanteeseen sattuisi joutumaan. Kiinnostuksen syy kobudoharjoittelua kohtaan lienee nykypäivänä kuitenkin jokin muu, kuin itsepuolustustaidot.

 

Kehittävä liikuntamuoto, hyvinvoinnin lähde ja mielenkiintoinen perinne

Kobudolla on kiehtova historia ja sen harjoittelussa on opittavaa koko eliniäksi. Lajin opettelun ensivaiheet haastavat motoriikkaa ja koordinaatiota. Kun perustaidot karttuvat ja ase alkaa tuntumaan tutulta, kobudoharjoittelusta tulee myös tehokasta ja monipuolista liikuntaa.

Kobudossa käytetään aseita ja aseilla on luonnollisesti ollut tarkoituskin pystyä tekemään toiselle vakavaa vahinkoa. Tästä syystä aseiden oikeanlaiseen käsittelyyn ja ylipäätään turvallisuuteen kiinnitetään harjoittelussa paljon huomiota. Oikein harjoiteltuna laji onkin erittäin turvallinen.

Harjoitteluun kuuluu myös paljon kehon huoltoa eli liikkuvuusharjoitteita, venyttelyä jne. Myös ne tehdään hyödyntäen aseita erityisesti pitkää keppiä (bo).

 

Aseet

Okinawan historiassa on paljon valloittajia eri aikakausina. Japanista saapuneet Satsuma kaanin valloittajat kielsivät paikallisilta ihmisiltä aikanaan varsinaisten aseiden mm. miekkojen kantamisen. Tämä vauhditti Okinawalaisten aseettomien kamppailutaitojen kehittymistä ja myös kamppailun harjoittelua erilaisia arkiesineitä hyödyntäen. Alla vakiintuneita aseita, joita käytämme tänä päivänä harjoittelussa:

  • Bo: 180 cm pitkä seiväs tai keppi
  • Sai: metallinen virkavallan ase
  • Tonfa: kahvallinen pamppu, joka on kopioitu mm. moniin USA:n poliisivoimiin
  • Nunchaku: eräänlainen lyhyt varsta
  • Kama: sirppi
  • Eku: mela
  • Kuwa: kuokka
  • Nuntibo: keihään tapainen ase, jossa tarttumakoukut
  • Sansetsu kon: pitkä keppi joka on nivelletty kolmeen osaan
  • Suruchin: kivipainoilla varustettu nyöri
  • Timbei ja rochin: lyhyt miekka ja kilpi

 

Matayoshi koulukunta

Kuten karaten, myös kobudon perinne on kulkenut opettajalta oppilaalle sukupolvien ajan - tyypillisesti perheen sisällä. Harjoittelemamme kobudo vaalii alun perin Matayoshin suvun opetuslinjassa kulkenutta perinnettä. Koulukunta on toinen kahdesta suuresta alkuperäisestä opettajalinjasta. Toimimme Matayoshi Kobudo Shinbukai Finland:in alla ja meillä on suora ja aktiivinen yhteys Okinawalle opettajaamme sensei Seisho Itokazuun.